Hei,

Tein sen! Sain vihdoinkin revittyä itseni tarpeeksi aikaisin ylös, jotta kerkesin syömään aamupalan. Sali tuntui paljon paremmalta kuin viimekertainen, suurin syy on todennäköisesti juuri tuo aamupalan nauttiminen ennen urakointia. Lautasellinen kaurapuuroa ja kuppikahvia piristää kummasti ja antaa energiaa. Viimekertaisesta heikosta olosta ei ollut tietoakaan, vaan keho suorastaan uhkui tarmoa ja oli valmis päivän koitoksiin. Katsotaan sitten työpäivän jälkeen onko tilanne vielä sama.

Keskityin tänäänkin ongelma alueisiini eli käsiin, vatsaan ja rintaan. Jotenkin kummasti kaikki ylimääräinen kerääntyy juuri näihin paikkoihin. Onneksi vanhassa muistissa on vielä liikkeet jokaista osa-aluetta kohden, joten ei joudu opettelemaan uutta ja voi vaan keskittyä saamaan itseään kuntoon.

Tuota aamupalan tärkeyttä ei kyllä voi tarpeeksi painottaa, sen verran parempi olo siitä tuli. Ennen voin pahoin jos söin aamupalaa, ehkä kroppa ei ollut herännyt tarpeeksi, aineen vaihdunnassani oli jotain sekaisin tai söin liian raskasta ruokaa. Mene ja tiedä, mutta tänään ei pahoinvointia tullut ja olo oli energinen.

Tästä täytyy nyt ottaa itselleen jälleen uusi rutiini. Toivottavasti saan itseni huomennakin ylös ja saan syötyä aamupalan. Toivon ettei tämä ollut vain ainut kertainen kokemus. Itsestänihän se on kiinni. Kello kyllä herättää, mutta aivot käskee kropan ylös.

Ei muuta kuin mukavaa päivän jatkoa teille kaikille. Illalla on sitten lepoa ja shoppailua tarjolla, jos sitä uudet juoksukengät kävisi ostamassa ihan näin tilipäivän kunniaksi.

- Marko